Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2012.

Sterilointitehdas

Kuva
Täällä ollaan, elkää huolehtiko. Miä oon vaan ollu totaalisen puhki kun oon puolen vuoden mitääntekemättömyyden jälkeen päässy oikeen puuhaamaan jotain, en oo kerenny enkä jaksanu plokia käyä naputtelemassa. Mutta nyt on kissaklinikkaorjan hommat saatettu kunnialla päätökseen ja voin siis kertoa kui hommat suju (surffatkaa muualle jollei kissat kiinnosta, ei miul tässäkään postauksessa muuta asiaa oikeestaa ole).

Kuuen päivän Gili Eco Trustin kissaklinikka saarella piettiin ja miä olin siäl tiäteskii into piukeena joka päivä jeesimässä, 8-9 tunnin päiviä pakerrettiin. Oltiin 4 ekaa päivää Trawangan Diven tiloissa ja viimiset 2 päivää Lutwala Divessa. Yhteensä klinikalla kävi miun laskujen mukaan lähes sata kissaa, joista noin 85-90 mirriä steriloitiin, eli varsinainen sterilointitehdas tässä pieltiin. Loput klinikalla vierailleista mirreistä oli joko liian pieniä leikattavaks, jo aikasemmin steriloituja tai sitte sen verran sairaita (kissaflunssassa lähinnä) ettei voitu operoia. Kuule…

Isoa kissaklinikkaa, pieniä suunnitelmia ja hyvän mielen settiä

Kuva
Ei niin pahaa (SAINIn katoaminen) ettei jotain hyvääkin. Gili Eco Trust alottaa huomenna viikon kestävän kissaklinikkahomman täällä miun hiekkakikkareella, ja - ihmeiden aika jne - apuni toivotettiin liki syrämmellisesti tervetulleeks. Herranpiaxut. Miä jo eilen sain nivaskan tilaisuuden mainosläpäreitä, jotka juoksentelin into piukassa teippailemassa lähitienoiin puihin, tolppiin, kaupan ikkunaan ja yhteen baariinkin, ja samassa saarnasin sormi sojossa kaikille että tänne nyt tuotte sit kaikki oman huudilonne mirrit ni nips naps, ei oo niitä kissanpoikasia joka nurkalla koko ajan. Samaan aikaan on myös heppaklinikkaa mihin paikallisen heppataksiyrittäjät voi viiä pollejaan hoidettavaks. Hianoa toimintaa, ilolla tervehdin tämmöstä, ja tekee kyllä pelkästään hyvää tän saarenkikkareen käsiin räjähtäneelle kissatilanteelle.

Miä kerron siitä sit kaiken ja vähän enemmänkii jahka oon käyny muutaman päivän kattomassa että mitä oikeen tapahtuu.

Muuten tääl on sujunu meininki hikiseen malliin, …

SAINI kävi ja SAINI meni

Kuva
Huonoja uutisia: SAINI on kadonnu.

Ilmeisestikin varastettu, jos tarkkoja ollaan. Viime perjantaina hää vielä niin iloisna tuossa sinkoili, mutta ku iltapäivällä miun silmä hetkeksi vältti ni jo oli jotkut turistit sen kanssa tuos pihas peuhannu, ja sen jälkeen SAINIsta ei mitään havaintoa. Liekö se pölvästi lähteny seuraamaan leikittäjiä vai liekö ne pölvästit ottaneet SAINIn siitä mukaan. Oon juossu lähitienoota läpi, ollut kissatutka tanassa kylillä liikkuessani, laittanu pihan puuhun tuonne kadun varteen etsintäkuulutuksen, et jos veit tästä pienen kissanpennun niin tuo se takasin. Mutta ei niin minkäännäköstä havaintoa SAINIsta. Miä tiätysti siinä vuorokauden verran itkua piättelin ja yhä on sellanen ontto olo sielussa ja syrämmessä, kerkesin taas niin helvetisti kiintymään et ei mitään järkee. Mutta asialle ei muuta oikeen voi, ku pitää vaa ajatella että semmonen söpö kyllä saanee ruokaa ja majapaikkaa kuhan vaan maukasee. Toivottavasti on löytäny hyvät huudilot. Snif ja nyyh.

V…

Kissabulanssi

Kuva
Moi, tyypit. Kiitän kommenteista, oon ihan nolona ku kehutte, mut jatkakaa ihmees.

Täs tulee nyt melkeesti oikeestaa pelkkää kissa-asiaa, koska sillä rintamalla on nyt tapahtunu taas. Taulapää-Paula on ilmeisesti jatkanu matkaa, eilisaamun jälkeen häntä ei oo näkyny eikä varsinkaan kuulunu. Mutta oli sen verran terhakkaan olonen otus, että hää varmasti pärjää ja ehkä johonkii osaa asettua olemaan, eikä vaan piipahtele koko rannan pätkän kaikissa kuppiloissa käymässä. Ties vaikka vielä törmätään. En oo hänen suhteen lainkaa huolissani, enkä luojan kiitos ehtiny ihan kauhiasti kiintymään, et eroahistus ei tässä oo järin rajuna niskassa.


Mutta ku yks läks ni tuli toinen tilalle. Miä olin toissailtana tuol tois pua saarta kattomassa komeen auringonlaskun, ku vihdoinki oli keli sellanen että ei ollu pilvet eessä. Balin tulivuoret siinti horisontissa ja arska laski komeilla väreillä. Huikee shou, kyllä toi luonnon valoshou aina kaikenmaaliman ekkupeltomäkien tekeleet päihittää kuuskuuskuus-…

Rastaamo, Taulapää-Paula ja kuva isosta kakasta

Kuva
Elämä hiekkakikkareella on lupsakkaa, joskin viime päivinä hiukan myrskyisää. On tuullu perkeleesti, en tiiä ollaanko taas veneliikenteen tavottamattomissa vai kuinka. On satanu ihan saatanasti ja miä oon kiitollinen ollu oman himan reiättömistä seinistä ja tiiviistä katosta. Sääliks kävi miun entisissä bambumurjuissa asustelleita, ku tiiän että tuppaa roppaamaan vettä niskaan vaikka kuinka koittais sadetta sängyssä lötkötellen piellä.

Mutta ei oo sentäs ihan tauotta satanu, ja sillo ku ei oo satanau ni miä oon koittanu käyä vähä vieraissa, eli jopa liikahtaa omilta huudiloilta muualle. Sekä fillarilla että ihan jalan-jalan. Oon käyny istumassa oudoissa kuppiloissa, tuijotellu uusiin horisontteihin. Oon eksyny keskelle saarta mutasille pelloille lehmien sekaan, oon rämpiny pusikoissa hämähäkkejä peläten ku polku alta on yhtäkkiä loppunu kesken.

Ni että on tehny muutakii ku maattu raatona rannalla. Hirveetä äksöniä siis!


Eilen törmäisin hauskaan pieneen baariin tuol ihan saaren pohjoi…

Missä kaupassa niitä kikkoloita myyään?

Kuva
Hiekkakikkareella ukkostelee ja satelee, joten miun ylevät suunnitelmat kreisistä pyöräilyhommelista ristiin rastiin saarta typisty vallan lyhkäseen. Just kerkesin jonneki saaren keskelle kinttupolulle lehmien sekaan eksymään ku alko rippaa vettä niskaan. Eiku takas kotio ja muuta puuhaa. Meijusuvaksen kanssa miun terassilla siis piellään sadetta. Meijusuvas nukkuu, mie teen vähä matkasuunnitelmia ja majotusvarailuja hiukkasen tuonne tulevaisuuteen ja tuhertelen kaikenlaista muuta. Tämmöset laiskat päivät on kivoja. Muutenhan miun päivät on touhua täynnä: aamulla rannalle makaamaan ja illalla suihkun kautta rantapaariin makaamaan. Kauheeta äksöniä koko ajan, ni on se kiva ku sataa ni ei tarvi ees mökistä poistua. Tämmösiäki päiviä tarvii, ettei vaan tuu ressi kaiken löhöömisen tuoxinas.

Elämä Hiekkakikkareella on siis asettunu tutuille uomille. En tee mitään, paitti luen ja löhöön ja snorklaan ja fillaroin ja vahtaan kissoja ja juon kaljaa ja katon rekeitä. Ja kissathan voi hyvin, m…