Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2017.

Rantojen raivaus, Päivä Nelijä

Kuva
Ei tuukkaa viäl kissajuttuja, vaan lisää asiaa tästä meneillään olevasta rantojen raivaamisesta. Tää on nimittäin niin jännää! Ja asiasta on miulta nyt niin paljon kyselty, että kollektiivisesti infoa tulee tässä.

Saarihan siis muodostuu näin: on meri, sen jälkeen hiekkarantaa, sitte tulee rantakatu ja rantakadun jälkeen vapaata mellastusta eli kauppoja, kuppiloita ja majataloja.

Sääntö on ollu aina se, ettei rannoille saa rakentaa. Rantoja ei myöskään voi omistaa. Rannat kuuluu kaikille, ja vesirajaan tarttis olla joku 30 metriä ennenku minkäänlaista kiintiää rakennusta saa olla. Tilanne täällä oli vuosien saatossa pikkuhiljaa valunu sellaseks, että rannat rupes olemaan täynnä rakennuksia, ihan tömäköitä betonitönöjä, ravinteleita, kauppoja, hieromalaitoksia ja ties mitä bizniztä. Monessa kohin ei hyvällä katottu, jos siähen rantahietikolle menit pyyhettäs levitteleen ja sen päälle eteerisenä kellahtamaan, annettiin ymmärtää että hei, siun pitää meiän kuppilasta ostaa jotain ni sit s…

Taalasmaan arki ja Edenin kärmes

Kuva
Edenin omistaja Suzanne läks lomille ja miä olen Taalasmaana tuonne maaliskuun loppupuolelle saakka. Jes, palkallista duunia! Tulee tarpeeseen, nimittäin. Olen aivan persauki ja lisäks velkaakin on ihan vitusti. Piti tämän vuoden vuokranmaksuun lainata aimo köntsä massia. Nyt pitäs enää jostain taikoa sama köntsä kääshiä jotta saapi velat maksettua. Vihaan olla velkaa, mutta se on hyvä se, koska tuleepahan maksettua takasin ja niin nopiasti ku suinki mahollista. Tästä olen itzelleni kiitollinen ja omaa selkää taputan. Se on miulla aina ollu periaatteena, että ensin maksetaan laskut ja velat ja vasta sitten syyään ja ryypätään.

Miun Taalasmaahommathan pitää sisällään mm. varausten hoitamista, rahaliikenteen sumplimista, kirjanpitoa, kanojen kyttäämistä, kissojen ruokkimista  ja yleistä vahtaamista että hommat sujuu ja kaikil on kaikkee ja jääkaapissa kaljaa, sidukkaa ja limonaatia. Lisämausteena kaikenlaisten ylläritilanteitten setvimistä sekä millon mitäki excel-taulukoien höyläämist…

Rannat rannoiks, kakkospäivän kaaos

Kuva
Kävipä eilen melkonen rytinä pitkin Hiekkakikkareen biitsejä. Polliisi ja armeija on täällä edelleen vahtimassa että rakennukset kaatuu ja rannat siivotaan. Paikoin näyttää niikun olis pommi räjähtäny, ja toki tämmösen kaaoksen siivoominen hetkisen kestääkin. Mutta muutamat mestat ovat oitis putsanneet kaikki ryänänsä veke ja avot näyttää kuulkaa oikein kivalta.

Rantakatua tepastellessa tahi pyäräillessä nyt vieno tuuli mereltä kivasti leuhottaa ihokarvoja, kun ennen tossa rantsuraitilla posotus oli kun jotain hikistä tunnelia olis menny. Meri liplattaa siinä, porukkaa loikoilee rantahietikolla ja rantaa.... sitä on, eessä ja takana, esteetönnä.

AI LAV IT!

Kattokee kuvia, ihan itte otin tuossa äsken.














Tuomiopäivä

Kuva
Noniin. Tänään on se päivä kun saarelle on tullu laivalasteittain univormupossea. Rantojen tyhjentämisen deadline-päivä on tänään.

Jo muutaman viikon on ollu rytinätä biitseillä kun rakennelmia on purettu, ja tällä viikolla homma on ollu ihan helvetillistä kaaosta. Paikoin on näyttäny niiku tsunami olis pyhkässy yli. Rantarakennuksia puretaan, ja tiän tois pua rakennetaan. Rakennusjätkät on ihan helvetin kysyttyjä just nyt. Hevoiskärryt on suhannu ees taas roudaamassa paskaa pois ja rakennustarvikkeita tilalle.

Mutta kyllä näyttää jo kivalta niissä kohissa mistä ranta on jo putsattu! Jumalavita, kun ajaa pyärällä rantakatua niin peräti näkee meren!!!!! Hurraa!

Vielä on kuitenkin valtavasti mestoja, jotka ei oo tehny yhtään mitään. Joko naivina olettavat, että myö kato ku tunnetaan Oikeita Ihmisiä ni myähän tästä luistellaan eikä mikään muutu, tai sitten kenties aikovat laittaa kovaa kovaa vastaan. Tahi ihan vaan kelaavat että vittujakos myä vaivaa nähää minkään purkamiseen, jos nuo uni…

Luonnon armoilla ollaan

Kuva
Kikkareemme on hiljainen. Veneliikenne Balilta ja Balille on jälleen seis ja on vielä ainakin maanantaihin saakka, ehkä pidempäänkin. Alkuviikosta ei seilanneet venhot edes Lombokille joten oltiin täysin  motissa. Meri on ollu räyhäkäs, aallokko hirviä, tuuli on puhuroinu ihan raivona. Ja sataa, jumalavita että sataa! Ei nyt ihan tauotta mutta sitte ku hana aukiaa niin sitä vettä nimittäin tulee. Vihriää on, jopa miun kirotussa puutarhassa rehottaa. Kylä siitä viä hyvä viidakko tulee!


Lisäks on ollu sähkökatkoja, pisimmillään osa saarta  on ollu 30-40 tuntia putkeen ilman sähköä. Vesi on pätkiny myöskin, taivaalta sitä kyllä tulee muttei aina hanoista. Ja lisäks miä olen kärvistelly ilman telkkarikanavia kohta jo 2 kuukautta. Indovision, kenen satelliittitsydeemi miun huushollissa on, he ovat paskoja. Ukot on käyny kahteen kertaan jo korjaamassa jotain, minkä lopputuloksena kanavat näky noin vuorokauden ja sen jälkeen ne hävis taas. Oottelen heitä takasin. Vuokraisäntä on soittanu ni…

Kissojen uus pääkonttori

Kuva
Kattokaas, luuska on hengissä! Tänne paskantaminen on jääny nyt kaiken muun jalkoihin tyystin täysin, mutta katos vaan kun ämmä aktivoituu heti kun on jotain vailla. Tällä(kin) kertaa se on raha. Antakaa sitä, ja paljon! Mutta antakees kun kerron ensin että mihin ja miks.

Menossa olevan rantojen putsaamisen seurannaisvaikutushan onpi sellainen, että miun piäni ja rämä kissakauppa joutuupi jyrän alle. Koska Egoiste-ravinteli, jonka tiluksilla kauppa on, joutuu myöskin laittamaan rantakuppilansa matalaks, niin hyö luonnollisestikin tarvittevat tiän toiselta puolelta kaiken tilan mitä järjestettävissä suinkin on. Näin olen miun kauppa ja varastokoppero joutuvat väistymään. Yllätyksenä tämä ei suinkaan tullu, ounastelinkin että lähtö tulee mutta kyllähän siinä sitte vähän alahuuli väpätti kun asia miulle virallisesti ilmotettiin. Että mitäs vittua miä nyt teen? Ei ole rahaa mihinkään mistä jotain vuokraa pitäis maksaa, ja vaikka oliskin rahaa niin kun tuo rantasiivous on menossa ni kaike…