lauantai 30. joulukuuta 2017

Viidakkobaari ja vuodesta uuteen

Vuosi 2017 vetelee viimisiään ja onpahan ollu kyytiä tämä vuos. Tänä vuonna on saatu kissojen asiat paremmalle tolalle uuen hianon palatsin muodossa. Ens vuonna keskityn laittamaan omat asiani jonkinlaiseen järjelliseen järjestykseen. En elä pelkällä kehräyksellä ja kissanpaskalla, ja on laitettava jonkinlainen bisnespipo päähän ja taottava tähän puupäähän se, että työstä on saatava/otettava palkkaa. Ei vetele tämä peli, että ährään kissahommia 24/7 ja laitan siihen kaikki nekin rahat jotka palkkatöistä tienaan, ja sitte päädyn tilanteeseen että ei ole rahaa maksaa edes vuokraa (onneksi vuokraisäntäin on ihan vitun hyvä tyyppi ja ymmärtäväinen, totes vaan että no worries, maksat sitte ku siulla sitä pätäkkää on). On saatava asiat siähen kuosiin, ettei vuokrarahojen rääpiminen ole joka vuos helvetillinen hermoomisen aihe ja kuukausien stressi, tahi sitten saatava jostain ilmanen murju.

Vuosi 2018 on täten omistettu itzelleni. Asioilla on tapana järjestyä, sehän on jo nähty, ja mahottomistakin haaveista voi tuosta vaan tulla todellisuutta. Nyt lähetänkin henkimaaliman tontuille toiveita, että jotenkin miun lonpsaan törähtää tsiljardeja, joilla voin joko maksella huoletonna vuokraa, tahi ostaa murjuni omaksein tahi ostaa naapurista tontin ja pykertää siähen oman piänen talon. Ai jos ois oma maapläntti, ja siä nurkassa semmonen joku 20 neliön pieni ja vaatimaton Tiny House ja pihalla kissoja ja kanoja ja vuohia! Ja lehmä! Kalkkuna, ehdottomasti täytyisi olla vahtikalkkuna! Se ois miun taivas!

(Töllään telkkarista kaikenlaisia Tiny House ohjelmia aivan silmämunat killillään ja niin haaveilen omasta tosipienestä mökistä!)

Kattellaan, kyllä miä tästäkin suosta taas jotenkin pinnalle luikertelen.

Joulukuuta on Hiekkakikkareella vietetty melkosessa vuoristoradassa. Ensteks oli saari tyhjänä tulivuorihommien takia, ja nyt eletään uuen vuoden kaaosta, majatalot täynnä ja kaikenlaisia sekopäitä saari pullollansa. Ylihuomenna huudilot tyhjenee taas ja meininki rauhottuu.


Mordorilaisten jouluaatto
Nähtävästi puoli Mordoria on päättäny tänä talvena tulla käymään täällä. Suomalaisia on mestoilla aivan perkeleesti ja lisää on tulossa. Sehän on silkkaa juhlaa, koska jääkaapissani on nyt mm. Koskenkorvaa, Fatzerin zinistä, hapankorppuja ja... TADAA... LONKEROA! Kiitos kavereille sekä eräille blogin lukijoille! Aiettä!

On kyllä hauskaa kun on kavereita käymässä, mutta joku raja täytyis asioihin vetää. Miä kestän mökkitikkataulun Golfin seinällä sillon tällön mutta kun tyypit laitto tuossa yks ilta luurista kajareihin Radio Rockin striimaamaan ja Jone Nikulan höpötys täytti lähitienoot ja välillä tuli säätiedotuksia kuinka lunta sataa ja pakkasta on ni se oli kyllä jo vähän liikaa. Joku saatanan roti sentäs, perkele.

Seuraavaksi baariuutiset: ne kekkä on lukenu tätä paskaa vuoskausia, ni muistanevat kuinka ennen vanhaan meininki täällä oli pelkkää regeitä. Kun legendaarisessa Kakkosen Koralbiitsissä asuin ja rastajätkät soittivat Kakkosen Kuppilassa miltei joka ilta. Oi niitä aikoja. Se oli mahtavaa, kun oli paikka mihin senku tupsahtaa ja aina siä jotain tuttuja on. Kun Kakkosen Kuppila lopetti bändi-illat, syystä tahi toisesta, niin meininki tyystin näivetty ja regeipaletti meni ihan sekiksiin. Ei ollu enää sellasta vakimestaa missä kaikki hengaa. Bändit soitteli missä millonkin ja niistä ikinä tienny mitään, kun tiedostustoimintaa ei oikeen ole täällä viä(läkään) keksitty. Miä jämähin lähinnä Golfin Kuppilaan, koska se oli lähin baari himasta katottuna ja tuttujen omistama. Joskus jakso vääntäytyä tuonne sykkivän ytimen Samasamaan, siellä on livemusaa joka ilta, mutta meno siellä on liian hektistä ja älämölöistä ja kallista miun makuun. Ja se on niin kauhian kaukanakin olevinaan. Viihyn omilla huudiloilla ja tua ytimessä käyminen on aina jotenki kauhian stressaavaa.

Nyt on asiat taas hyvin. Rastapojat pykäsivät baarin ihan miun naapuriin. Kotiovelta tahi Edenistä polkasen baariin noin minuutissa. Voipi himasta kuunnella, että jahas, bändi alotti justiisa. Paikan nimi on Merah Jungle Bar & Coffee (älkää kysykö, en tajua miten tuo kahvi siähen liittyy, paitsi että saa sieltä kahviakin, mutta saa sieltä ruokaakin eikä paikan nimi silti ole Jungle Bar & Nasi Goreng) ja se on sellanen viihtysä hökkeliviritys keskellä ei-juuri-mitään, kokonatsipalmujen katveessa. Rastajätkillä on siinä viäressä jo tovin ollu pieni majatalo Pondok S2B ja nyt sitte on laajennettu baarilla.



Kuppilassa on hyvä ja rento meininki, sama feelis kun aikoinaan Kakkosen Kuppilassa, paitti että ei olla rannalla vaan pusikossa. Jopa kaljakin on useimmiten kusen lämpöstä, aivan kuin ennen muinoin Kakkosella. Heillä on livemusaa ainakin perjantaisin ja lauantaisin, rämpyttelevät vähän jo siinä alkuillasta viien jälkeen mutta varsinainen mekkala alkaa noin kaheksalta ja loppuu yheltätoista (kääkkä arvostaa aikasta soittoaikaa, koska en jaksa kupuroia aamuöihin saakka kun pitää kuitenki olla aamulla töissä). Bändit jotka soittaa on useimmiten tyyliä et lauteilla ne ketkä ilmestyy paikalle, oli bändin nimi mikä hyvänsä, mutta on siä jo käyny isompiakin starboja, esmes entinen Unelmien Rastasulhanen, nykynen mikälie-blues-Hipsteri eli Aray. Sillon olikin meininki riehakas. Välillä katkeili sähköt (ei haitannu, soitto jatku siitä huolimati) ja porukkaa oli aivan perkeleesti. Artisti itsekin veti sellaset lärvit, että kun varsinaisen keikkansa jälkeen viä väkisin kampes uuelleen lavalle ni meininki oli hiukan spedeshouta kaatuiluineen. Mutta hyvä meininki silti.

Huomennakin bailataan vuoden vaihtumista Viidakkobaarissa. Arvostan suuresti, että bile on naapurissa eikä tarvitte ees miättiä että liikkuis mihinkään tuonne ytimen hirviään kaaokseen.

Täten sanon, että kaikille hilpeää vuoden vaihtumista! Palaillaan ens vuonna asioihin, molo vaan!



Tuliaisia Mordorista

Tuliaisia Mordorista

Viidakkobaari sijaitsee tuossa

Rämpyti

Entinen Unelmien Rastasulhanen Viidakkobaarissa
Uuden Vuoden Bile

maanantai 18. joulukuuta 2017

Puhelimessa asiointi

Minä vihaan puhelimessa puhumista. Puhelinsoitto tuntuu jotenkin hyökkäävältä, vaatii välitöntä huomiota ja reaktiota. Vaikka just olis aamukahvi kesken ja muuta tärkiämpää tekemistä niin kaikki pitää keskeyttää ihan vaan siks, että joku kuvittelee että hänen asiansa on hoidettava juuri nyt. Tai vaikkei olis asiaa, kunhan soittelee ihan vaan jaaritellakseen ties mitä. Onneks ihmiset jotka miut tuntee, niin tietää tämän, eivätkä soittele. Laittakaa viestiä, välineitä kyllä on. Vastaan sitte kun on kahvi juotu. Jos jaksan.

Nykyään puhun puhelimessa lähes ainoastaan miun aussikaverin kanssa, koska hän ei oikeen hanskaa mitään nykyaikasia kommunikointitapoja, vaan soittaminen on hänen juttunsa. Tekstareita se on justiisa vähän opetellu laittamaan, mutta niissä ei yleensä ole muuta kun joko lyhyesti että "OK" tai sitten pelkkiä kirjotusvirheitä. Hän siis soittelee Australiassa ollessaan noin kerran viikossa kyselläkseen kuulumisia ja saaren juoruja, ja sen kyllä kestän.

Puhelimessa puhuminen on vielä astetta vaikeampaa, kun siihen lisätään huono kuuluvuus, kielimuuri tahi toisessa päässä olevan vahva aksentti. Ja puhelinasioinnin tekee liki mahottomaksi jos vastapuoli on indonesialainen. Välillä täällä on kuitenki pakko soitella firmoihin tai johonkin, kun asiat ei muutenkaan oikeen järjesty. Sähköposteihin tms ei vastata ja ainoa tapa saaha jotain kontaktia on ottaa luuri käteen ja soittaa.


Tässä muutamia esimerkkejä puhelimessa asioinnista täällä:

Internetti tai vaikkapa satelliitti-TV ei toimi ja pitää soittaa ja valittaa. Soitat yrityksen numeroon ja siellä tulee valikossa jossain kohtaa että paina 5 niin saat palvelua englanniks. Painat 5 ja hetken oottelun jälkeen joku elävä ihminen saapuu langan päähän. Alat selostaa asiaas mutta toisesta päästä ei kuulu mitään. Kysyt lopulta että puhutko siä hei englantia. Kuuluu jotain hätääntynyttä kälätystä ja luuri lyödään siulle korvaan sanomatta yhtään mitään. Tämä tapahtuu poikkeuksetta joka helvetin kerta kun yrität asioida puhelimella jonkun tahon kanssa.

Tai sitten joku soittaa siulle päin. Vastaat ja ymmärrät höpötyksestä, että soittavat esmes siun pankista. Kun saat suunvuoron nin kysyt (indonesiaksi) että hei puhutko englantia, että ku miä en oikeen ymmärrä siun solkotuksesta mitään. Seuraa hetken hiljasuus, tai ehkä sinnikäs kälätys jatkuu, mutta lopulta siulle taas lyödään luuri korvaan sanomatta ees että sori. Myös tämä tapahtuu joka ainoa kerta kun siulle päin joku firma soittelee.

Duunipuhelin soi yhen jälkeen yöllä. Vastaat unenpöppörössä ja siellä joku höpöttää kauheesti jotain. Saat sanottua että enklantia pliis ja yllättäen hän puhuukin ihan ymmärrettävää englantia. Kysyy että "soitinko huonoon aikaan". Vastaan että kello on yks yöllä että mitäs luulisit. Vastaa että "okei" ja lyö luurin korvaan. Että kun nyt herätit miut ni olisit nyt voinu edes kertoa että mikä vittu oli näin tärkiä asia että tarvii keskellä yötä soittaa. (Soitti seuraavana päivänä uudelleen ja asia oli, että muija oli miettimässä majotuksen varausta mein Majatalosta mutta halus ennen varauksen tekemistä tiedustella mm. että miten Lombokilta tänne tullaan... tilanne oli siis todella akuutti, semminkin kun hän oli varaamassa huonetta noin 2 kuukauden päähän tästä puhelinsoitosta. Pyysi kyllä anteeksi että soitti keskellä yötä, mutta kun ei ollu kattonu kelloa. Okei.)

Eilen tuli kaikkien puhelinsoittojen voittaja.  Duunipuhelin soi, numero indonesialainen, ja vastaan. Sieltä kuuluu lähinnä örinää. Näitä tuli useita putkeen ja örinä ei edes yrittäny olla mitään oikeaa kieltä. Joku vaan soitteli öristäkseen. Lopulta blokkasin numeron, kun örisijä soitti koko ajan uuestaan vaikka löin luuria korvaan.

Ennen oli kaikki paremmin. Savumerkit ja kirjekyyhkyt takas! Ja putkiposti maailmanlaajuseks, kiitos, aatella kun ois sellanen! Sieltä karpalolonkerotölkkejä senkun humahtelis tiskipöyälle!

EDIT: pari tuntia tän postauksen ekasta julkasusta tuli aivan uudenlainen puhelu! Pirrrrrrr, sanoo luuri ja minä vastaan. Kauhea kälätys sieltä toisesta päästä, ymmärrän että mistä putiikista soitetaan mutta en juuri muuta. Saan sanottua väliin, että onnistuisko enklanti. Tulee pitkä hiljasuus ja sen perään uuelleen vallatonta kälätystä. Tässä vaiheessa jo mietin, että pitäskö miun nyt olla se joka räimäsee luurin korvaan sanomatta yhtään mitään, mutta ei, seikkailumielellä olin joten mongersin uuelleen, että jos enklantia sais ni tästä vois tullaki jotain. Vastapuoli hiljenee mutta kuulen vimmasen näppäimistön hakkauksen. Tämän jälkeen tulee erittäin mielenkiintosesti lausuttua enklantia, selkeästi luettuna suoraan googlentajasta. AI ÄM FROM XXXX, MEI AI SPIK TY MARKETING BOSS. Valitettavasti ei onnistu, kattos kun meillä on vaan yks yhenlainen yleisboss ja se on puhelimessa, että päivää vaan, mitä asiaa olis. Villiä kepardin hakkausta, sen jälkeen jotain käsittämätöntä sepustusta jossa joka toinen sana on ÖÖÖÖ, joka kolmas sana on indonesiaa ja loput googlesta luettua enklantia. Eihän tästä mitään tule, joskin gimuli siä langan toisessa päässä totisesti ansaitsee sinnikkyydestä, yritteliäisyydestä ja periksiantamottomuudesta mitalin. Pyysin lopulta lähestymään sähköpostitse ni voiaan molemmat guuglennella ja lähetellä viestejä vaikka kiinaks, kun ei tämä puhelinasiointi nyt mitenkään suju. Ja se sähköpostihan ei saavu ikinä, se on varma. Ei siis vissiin ollu mitään järin tärkiää askaa, luulen ma.




perjantai 15. joulukuuta 2017

Tulkee tänne!


Meiän vesikriisi on toistaseks lepotilassa. Vesikatkos kesti reilun vuorokauden ja hanat lorottelee jälleen. Kattellaan mitä tuleman pitää.


Mutta toinen asia: TULKEE IHMISET KÄYMÄÄN! Halvatun tulivuoriuutisointi on lietsonu sellasta paniikkia, ettei ole ketään missään. Bali on tyhjä, Gilit on tyhjänä, Lombokillakaan ei ole ketään. Lentokoneet lentelee normaalisti, mutta niissäkään ei oo juuri ketään kyydissä. Ihmiset on menettäny työpaikkojaan, kaikilla on rahat tiukassa. Miun autokuski kerto eilen, että olin hänen kolmas asiakas koko joulukuussa, kun normaalisti hänellä on kyydiltetäviä joka päivä. Alkaa perheen ruokkiminen ja lasten koulumaksut ja muut tehä tiukkaa. Puhumattakaan siitä, että alkaa vituttaa jatkuva himassa kärvistely. Tuttu raksamiäs kävi myös justiisa kertomassa, että on ihan konkurssin partaalla. Suunniteltuja projekteja on peruuntunu, kun ei kellään oo rahaa mihinkään juuri nyt. Että ei miulla ois mitään rakenneltavaa tiedossa?

Alkaa olla kylmää hikeä perskannikoien välissä vähän kaikilla.

Normaalisti tässä kohtaa vuotta täällä alkaa olla täys hulabaloo päällä ja joulusesonki vyöryy niskaan. Majatalot liki täynnä ja jouluks ja uueks vuueks ei sijaa missään. Nyt meillä on majatalossa jouluks tasan YKSI varaus ja uutena vuotenakin vielä tilaa.

Täten en muuta sano, ku että tänne ois nyt loistava aika rojahtaa lomalle. On hiljasta ja hianoa kun ei oo hulinaa ollenkaa. Rannat on puhtaita kun ravintelien ym henkilökuntaa on passitettu siivoilemaan, kun ei niillä muutakan tekemistä oikeen ole. Majotus on halpaa ja sää on mitä mainioin. Aurinko porottaa, iltapäivällä vähän ukkonen jytisee mutta Hiekkakikkareella ei juurikaan oo ees satanu viälä.

Ja se tulivuori. Siellä hän röyhtäilee. Pikkusen puhaltelee jotain höyryjä ja röyhtäsee tiukempaakin settiä, mutta aika rauhallisna siellä pojottaa tällä hetkellä. FB-sivu Mount Agung from my side on hyvä mesta seurailla mitä vuori touhuilee, ne laittelevat kuvia monta kertaa päivässä, että moi, kello 5:58 vuori piaras tuommosen pilven.


  
Kuva tältä aamulta
  
Frendin laittama kuva maanantailta. Lento lähössä Balilta Dubaihin. Tilaa on.




perjantai 8. joulukuuta 2017

Hullujen kylä

Hana on kyllä auki mutta ei tule mitn

Jos elettäis Asterixissa niin Hiekkakikkare, naapurikikkareet, Lombok, helvetti koko Indonesia, olis se mitä kutsutaan nimellä Hullujen Kylä. Varsinkin tänään.

Meillä on täällä tilanne päällä. En tiedä faktoja, juorut lentää villinä tällä hetkellä, mutta jotain tämmöstä on meneillään:
  • Täällä Trawanganilla on jo useita vuosia ollu oma vesilaitos. BAL eli Berkat Air Laut. Ne tekee jollain nerokkaalla menetelmällä merivedestä puhasta raikasta vettä, jota voi juua suoraan hanasta. Vesi tulee kaikille BALilta ja se on yks niitä ainoita perusasioita joka täällä on toiminu ihan helvetin hyvin. Koska kaikki kolme Hiekkakikkaretta saa vetensä BAL:lta niin puhutaan tietysti isoista rahoista joita tuo firma takoo. Miä en heille paljoa maksa koska asun yksin ja en kauheesti lotraa, miun kuukausittainen vesilasku on jotain 5 euron luokkaa. Mutta voitte kuvitella mitä vesilaskut on kun puhutaan vaikka 25 huoneen hotellista. Ja kun asiaan liittyy raha, niin sehän alkaa kiinnostamaan kaikenlaisia tahoja.
  • Muutama kuukausi sitten jo alko pyörimään huhuja, että BAL:n omistaja on viety vankilaan ja koko firma on jonkinlaisen tutkinnan alla kun ei ole oikeita lupia tai ei maksa veroja ja ties mitä. BAL vastasi huhuihin pitkällä tiedotteella, jossa kertoi että heillä on kaikki vaaditut luvat ollu alusta saakka kuosissa ja he on yks saarten isoin veronmaksaja, eikä kukaan ole vankilassa. Tilanne rauhottu muutamaks kuukaudeks ja kaikki tyytyväisnä lipittivät hanavesiään. Kunnes sitten....
  • Poliisi sulki vesilaitoksen eilen. Vesi katkastiin tuossa alkuillasta eikä o sen koommin hanat lorissu.

Ehkä jollain tärkeellä ylipäälliköllä tuolla Lombokin virastossa jossain on tarvetta uuelle autolle tai kartanolle tai jotain, ja siks sormet syyhyää päästä vesibisnes-osingoille. Tiijä häntä.

Feispukin keskustelupalstat on turvoksissa säpinää tän aiheen ympärillä ja alkaa raivoa nousta pintaan. Tietysti siellä viimeistään viides kommentti joka ketjussa on, että menkää kotiinne jos ei kelpaa ja ennen oli kaikki paremmin, ei sillon mitään puhasta vettä hanoista tullu ja hyvin pärjättiin. Jos oltais Mordorissa, niin syytettäis tietty pakolaisia, että tulevat saatana tänne iPhonejensa kanssa ja jua meiän vedet, mutta täällä ei sentään oo ihan siihen viä vajottu, vaikka sarkasmia toki lentää kaikille jotka kehtaa mainita, että ei voi bisnestä pyörittää ilman vettä. Ja tietty on muistutettu että kuinka maailmassa on ihmisiä joilla on asiat ihan vitusti paljon huonommin kun meillä täällä. Näin toimii somejengi tänä pänä. Ei niin paskaa asiaa, etteikö siihen vois aina heittää lastia syyllisyyttä pahentamaan fiilista.

Saaret on nyt jo ihan kusi sukassa, koska täällä ei ole ketään. Tulivuori on tyhjentäny Balin ja sielläkin ollaan ihan kusessa, ihmisiltä on lähteny työpaikat alta kun ei ole varaa maksaa palkkoja, kun ei ole tuloja. Ja tämä näkyy täällä meilläkin. Pikaveneet Balilta tulee liki tyhjänä, hotelleissa ei ole asiakkaita, ravintolat ammottaa tyhjänä. Kylmää hikeä lorottaa persvakoon useimmilla, joilla elämä ja elanto on täällä.

Nyt tää vesiperseily tähän päälle vielä niin heippa. Jollei vesilaitosta saada tänään päälle, niin luulen että huomenna alkaa jo olla pientä tunkua täältä Balille meneviin veneisiin. Hotelleissa on kyllä vesitankit, jotka useimmat kerkes eilen vetämään piripintaan kun huhut lähti kulkemaan, mutta ei isokaan tankillinen loputtomiin kestä. Jollei tule vettä niin sitä ei sitten ole eikä tule, kun vesitankitkin on loroteltu tyhjilleen.

Miulla ei kotona ole mitään varatankkisysteemiä eli kun vesilaitos vetää letkut sulki ni miun murjuun ei tule vettä. Takapihalla on onneks pumppu ja kaivo, mista tulee paskaa pohjavettä, jota ei mieluusti käytä ku kissojen paskalaatikoien huuhteluun ja pihan kasteluun. Perusasiat, joita ei tuu normaalisti ees mietittyä, on aika vitun vaikeita kun ei tuu juoksevaa vettä: tiskaaminen, peseytyminen, jumalauta vessan vetäminen.

Naivina oon toiveikas, että tää tilanne ratkeaa ja ihan helvetin nopiasti. Tässä on kerrankin kaikki aika yhtä mieltä siitä, että tämä on hanurista ja vettä pitää hanoista tuleman, saatana. Ei ne voi meitä pitää ilman puhasta vettä kovin pitkään, oli tilanne mikä hyvänsä. (Ja tästä näpäkällä aasinsillalla sellanen toteemus, että täähän on vaan esileikkiä sille mitä tuleman pitää, noin niinkun koko maapallon mittakaavassa... ihmiset lisääntyy sellasella vauhilla, että puhas vesi ei tule riittämään ees niille joilla sitä tällä hetkellä on... että onnea tuleville sukupolville.)

Tämmösinä päivinä käy miälessä, että enkö saatana voinu asettua johonkin muualle, missä olis vähän helpompaa olla.

(Tästä pääsis nyt aasinsillalla numero 2 aiheeseen, että onko oikeutta valittaa omien valintojensa seurauksista. Että vittu jos on niin vaikiaa ja pitää jostain koko ajan ruikuttaa ni mene muualle.... Palataan tän asian pähkimiseen joskus toiste, miä en nyt jaksa.)

Loppukevennyksenä sellanen, että ei kai tässä muutakaan voi kuin....





Tsekkaa myös nämä